top of page
IMG_20181116_095916.jpg

RANTASALMI: KOKOAAN SUUREMPI KYLÄ

Harmaana marraskuun päivänä autoni kaartaa Musiikki- ja teatterisali Tornadon pihaan. Heti ensimmäisenä minua tervehtii tulevan musikaalin, Tunteellisen koneen värikäs kyltti. Siinä sykkii jonkinlainen robottisydän, jonka alla on muistutus isoin kirjaimin: Rantasalmen nuorisoteatteri 25 vuotta. Tornadon uudistetusta salista tavoitan iloisesti hymyilevän muusikko-/opettajapariskunnan, jossa hehkuu lämmin henki työtään kohtaan. Sekä Janne että Marja Ikonen kertovat toisiaan täydentäen, kuinka Tornadoa on viimeaikoina uudistettu yhteisön tuella ja talkoohengellä: On uutta puulattiaa näyttämöllä, ammattitason äänitekniikkaa ja päivitetty yleisilme. Monet pyyteettömät kädet ovat auttaneet kylän ja lasten edestä ja rahallista tukeakin on tullut kiitettävästi. Kautta linjan haastattelussa puhe pulppuaa ja tarinaa kunnan musiikkielämästä riittää. Vuonna 2003 paikkakunnalle muuttaneet Ikoset ovat todellakin löytäneet paikkansa Rantasalmen musakeskiöstä. Mutta keitä he ovat?

 

MARJA IKONEN

 

Titteli

Musiikinopettaja, kapellimestari, sovittaja, säveltäjä, Järvi-Saimaan kansalaisopiston suunnittelijaopettaja, Rantasalmen  A-, B-, ja C-puhallinorkestereiden sekä Rantasalmen Nuorisoteatterin musikaaliorkesterin kapellimestari.

Lempinimet

Isä kutsui lapsena Maijuksi.

Lempisointu

Musikaalimaailmassa käytetään paljon add2-sointua ja se kyllä sopii sinne hyvin!

Sinua inspiroi

Ahkerat ja motivoituneet oppilaat, joita Rantasalmelta löytyy. Musisointi omien lasten kanssa. Hyvät teokset (niin puhallinorkesterimaailmassa kuin musikaalien parissa).

Jos olisit soitin, mikä olisit ja miksi?

Varmaan säkkipilli, koska mun ääni kuuluu kovaa ja kauas. :D Tästä ominaisuudesta on muuten hyötyä esim. kuviomarssiharjoituksissa ulkona.
Ensimmäinen kappale, jonka muistan soittaneeni/ esittäneeni

Muistan soittaneeni jo ihan pienenä lapsena Saila-tädin pianoa, omia biisejä tietenkin ja yleisönä perheenjäsenet. Klarinetilla ekat esiintymiset olivat puhallinorkesterissa ja musiikkiopiston matineassa. Kyllähän ekat keikat jännittivät tosi paljon ja ekalla puhallinorkesterikeikalla ei tullut äänen ääntä klarinetista, kun olin jännityksessä saanut kielen (lehden) rikki. Aloitin muuten soittotunnit 6-vuotiaana sähköurkukoulussa - vähän samanlainen systeemi kuin nykyään Järvi-Saimaan kansalaisopiston ryhmäpianotunnit!
 


JANNE IKONEN

 

Titteli

FM, Järvi-Saimaan kansalaisopiston musiikin suunnittelijaopettaja sekä aluevastaava, musiikkipedagogi, kapellimestari, sovittaja, säveltäjä.

Lempinimet

Ei tietääkseni ole, mutta lapsille olen iskä.

Lempisointu

Mollimaj7

Sinua inspiroi

Hiljaisuus, musiikki, tarinat.

Jos olisit soitin, mikä olisit ja miksi?

Olisin iso konserttibassorumpu, koska se resonoi

ympäristönsä kanssa niin paljon.

Ensimmäinen kappale, jonka muistan soittaneeni/ esittäneeni

Muistaakseni se oli alttotorvella soitettu Song Of Master Adam. Soitin sen lapsuuteni musiikkiopiston, Pielisen-Karjalan musiikkiopiston (Lieksa) matineassa. Muistan että jännitti enemmän kuin koskaan, mutta en pyörtynyt. Yleisössä olleet mummot hymyilivät rohkaisevasti, mikä helpotti. Muistan kuitenkin nauttineeni jo silloin ja nautin esiintymisestä edelleen.

Ikoset muuttivat Rantasalmelle 15 vuotta sitten, tosin paikat olivat tulleet tutuiksi jo aiempina vuosina kesäleiriopettajuuden avulla entisen opiskelutoverin Maija Perolan (Juntusen) kutsuttua heidät paikkakunnalle. Pariskunnan elämänvaihe oli avoin pysyvämmille pesteille ja sopivasti Rantasalmella aukenikin peruskoulun musiikinopettajan paikka, jonka Marja sai. Pian Jannekin aloitti työt Rantasalmella kansalaisopiston puolella. Vuoden 2003 jälkeen työnkuvat ovat eläneet ja tätä nykyä sekä Janne, että Marja ovat Järvi-Saimaan kansalaisopiston Rantasalmen toimipisteen suunnittelijaopettajina. Isommissa kaupungeissa asuneet Ikoset eivät pelänneet pienen paikkakunnan leimaa, päinvastoin! “Me tykätään asua maalla! Joku ihmettelee, että minkä takia lähteä suuremmista kuvioista maalle niin meidän mielestä se oli hieno juttu.” Hymyilee Marja Jannen nyökytellessä vieressä.

 

Vuonna 2003 Rantasalmen puhallinorkesteri oli suorastaan aallon pohjalla ja 90-luvun loiston jälkeen kärsittiin huomattavasta soittajapulasta. ”Mä aattelin et nyt ryhdytään tuumasta toimeen ja laitetaan toiminta asianmukaiselle tasolle!” Marja sanoo ja lisää: “Tavoitteena oli saada soittajien määrä kasvuun ja puhallinorkesterista koko kylän juttu, että vauvasta vaariin kaikki voi harrastaa täällä puhallinmusiikkia ja teatteria. Tällä hetkellä meillä on 120 soittajaa, että siinä mielessä tilanne on hyvä. Pohjahan täällä oli jo olemassa kun oli jo yhdistys, tilat ja kulttuuri valmiina.” Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistys täyttää tulevana vuonna kunnioitettavat 40 vuotta ja niinpä 2019 tuo mukanaan erilaisia juhlallisuuksia. Keväällä Rantasalmen kirjastossa on esillä yhdistyksen historiasta kertova näyttely, jonka kokoamista koordinoi Cilla Ekholm-Tiainen ja 25.4 julkaistaan yhdistyksen historiikki, jonka kirjoittaa Petteri Koskikallio. 25-vuotiaan nuorisoteatterin juhlamusikaalia Tunteellista konetta esitetään 17.4.- 11.5.2019 ja äitienpäiväviikonloppuna viimeisen esityksen yhteydessä järjestetään juhla nykyisille ja entisille harrastajille, työntekijöille sekä teatterin tukijoukoille. Juhlan suunnittelijana toimii puheenjohtaja Minttu Huupponen. Tunteellisen koneen lisäksi teatteririntamalla tapahtuu muutakin: syksyllä ensi-iltansa saa Lastenteatteri Ranttalin musikaali: "Supermarsu pelastaa Itämeren silakat". Puhallinorkesterin 40-vuotisjuhla järjestetään puolestaan isäinpäiväviikonloppuna 9.11.2019 samalla julkistaen orkesterin juhlalevy, jonka Ikoset paljastavat olevan jouluteemainen. Levy äänitetään heinä-elokuun taitteessa orkesterin kesäleirin yhteydessä ja kapellimestarina toimii tuttuun tapaan Marja Ikonen. Puhallinorkesterin juhlakonserttiin toivotaan runsaasti myös entisiä harrastajia kuuntelemaan ja soittamaan.

 

Kysyttäessä Rantasalmen musiikkielämän muutoksista vuosien varrella Janne sanoo ison peruskuvion pysyneen samana: “Puhallinorkka, teatteri ja vankka yhteistyö. Viimevuosien aikana kuitenkin kylän väkiluku on laskenut tuhannella ja näiden aikojen mukana on jouduttu elämään. Toinen juttu, mikä on tapahtunut, niin orkesterin ikähaitari on laajentunut; soittajia saavutetaan laajemmin. Pyrimme myös kansalaisopiston puolella nopealla reagoinnilla tarjoamaan kursseja, jotka vastaavat oppilaiden hetkellisiä tarpeita. Tällaisia kursseja ovat olleet mm. viikonlopun mittaiset yhtyelaulukurssit.”

 

Laajan ikähaitarin orkesterista Ikosilla on vain positiivista sanottavaa. “Silloin kun tää puhallinorkesteri laitettiin pystyyn vuonna 1978 ja yhdistys 1979 niin sillonhan tässä oli pelkkiä aikuisia, koska kansalaisopistotoiminta ja työväenopistotoiminta on aikanaan kohdennettu aikuisväestölle. Sitten se muuttui siinä 80-luvun aikana hyvin lapsi- ja nuorisopainotteiseksi, eli silloin toiminta oli nuorisopuhallinorkesteritoimintaa. Nykyään meillä orkestereissa soittavat sekä lapset, nuoret että aikuiset samoissa kokoonpanoissa. Meillä voi olla alkeisorkesterissa nuorin 6-7-vuotias juuri koulun aloittanut ja vanhin eläkeikäinen 60-70-vuotias soittoharrastuksen aloittaja.” Marja sanoo ja jatkaa: “Aika vähän on sellaisia harrastuksia, missä eri sukupolvet kohtaavat näin rikkaasti.” Orkesterissa sukupolvet pääsevät opettamaan toisiaan: “Lapset opettavat iäkkäämmille rohkeutta ja spontaaniutta! He töräyttelevät torvella mitä sattuu ja uskaltavat lähteä soittamaan improa ja sooloja. Into ja kokeilunhalu tarttuu aikuisiin. Lapset taas eivät jaksa kantaa tavaroita ja kaikki eivät edes osaa lukea, joten aikuiset auttavat näyttämällä esimerkkiä ja etsivät esimerkiksi oikeat sivut nuoteista. Janne nostaa myös persoonien välille syntyvät siteet sekä demokraattisen puolen: “Jokainen on tärkeä, että kokonaisuus toimii. Orkesteritoiminta ei ainoastaan opeta kuuntelemaan omaa ja toisten soittoa harjoituksissa, vaan opettaa ihmistä huomaavaisemmaksi myös treenien ulkopuolella.”

 

Pian keskustelu kääntyy musikaaleihin ja siihen, kuinka yhteisön eri osa-alueet kokoontuvat Tornadossa. Järvi-Saimaan kansalaisopiston ja Rantasalmen lukion oppilaat luovat vuosittain isoja, korkeatasoisia produktioita. Mitä tällaisessa projektissa työskenteleminen sitten opettaa? Ensimmäisenä nousee esille tiimityö ja toisten auttaminen. Ikoset kuvailevat kuinka mahtavaa olisi joskus saada kuvamateriaalia siitä, miten näyttämön takana kaikki pitävät huolta toisistaan, eikä apua todellakaan tarvitse odottaa.  Esille nousevat myös musiikin ja tanssin yhteys, sekä musiikin ja esiintymisen käsitteleminen roolin kautta. Roolin on myös huomattu helpottavan esiintymisjännitystä. “Jotkin todella ujot ihmiset räjäyttää potin roolissaan vaikka olisikin normaalisti introvertti.” Marja kuvailee. Janne nostaa esille ison produktion mukanaan tuoman vastuun ja sen tärkeyden nuoren itsenäistymisen osalta. Myös kokonaisuuden hallinta korostuu treenien syksystä kevääseen- työskentelyssä, pitkäjänteisyyttä siis tarvitaan. “Musikaalityöskentely yhdistää visuaalit, sanat ja fyysisyyden kaikki yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi” Janne summaa.

 

Musikaalit vetävät Rantasalmelle oppilaita muilta paikkakunnilta. Lukio ottaa ulkopaikkakuntalaiset riemuiten vastaan eikä uusia ihmisiä kummaksuta. Oppilaita riittää kaikille neljälle linjalle: yleislinjalle, musiikkiteatterilinjalle, studiotekniikan linjalle sekä matkailulinjalle. “Studiotekniikan linja keskittyy 1-2 kurssia kerrallaan intensiivisesti johonkin aiheeseen, esimerkiksi äänittämiseen tai editointiin. Musiikkiteatterilinja tuo mukanaan teatterityötä, tanssimista ja sitten vielä musikaalilaulua. Jokaista on monta tuntia viikossa, mikä on paljon” Janne toteaa. Asia on huomioitu lukion arjessa: musiikkiteatterin mukanaan tuoman ylimääräisen työn vuoksi musiikkiteatterilinjalla opiskeleva saa korvata pakollisten aineiden ulkopuolella olevia lukiokursseja vuosittain yhdeksällä kurssilla, jotka musiikkiteatteriprojektista kertyy.

 

Ainoastaan musikaalityöskentely ei säätele Rantasalmen lukuvuotta musiikkielämän tiimoilta, vaan työtä rytmittävät esimerkiksi joulumatinea sekä Euromusa, joka on kevättalvella tapahtuva suurtapahtuma. Euromusassa tarjoillaan musiikkia laidasta laitaan kellon ympäri, vuoden 2018 konsertissa yli 200 esittäjän voimin. Pienen suuren paikkakunnan sydämessä todellakin sykkii monimuotoinen musiikki, ammattilaisten luotsaamana ja korkealaatuisesti tuotettuna.

Kuinka Janne ja Marja tiivistivät Rantasalmen musiikkielämän yhteen lauseeseen? Mikä on muusikkomaisin joululahja? Mitä Jannen soittolistalta löytyy? Katso salamakysymykset- videohaastis!

© Anna Vaskelainen 2018

bottom of page